Avainsana: Luontolive

Uutta Luontolivessä – Satuja tunnetaitotyöskentelyn tueksi

Julkaistu -- Hannakaisa Holmi

Luontoliven verkkopalvelussa on julkaistu viime vuoden aikana useita satuja. Uusia on työn alla ja niitä julkaistaan lisää säännöllisesti. Mistä on syntynyt idea näihin visuaalisiin satuihin? Miten idea ja inspiraatio saduista on saatu muovattua fiktiivisen tarinan muotoon luontovideoiden pohjalta?

Aivan kaikkea ei pysty auki selittämään. Sadut kuitenkin kumpuavat sekä kirjoittajan että kuvaajan luovuudesta, kokemuksista ja näkemyksistä. Taustalla on myös faktoihin perustuvaa tietoa. Mikä on sadun rakenne ja juoni? Millainen on sadun kieli ja tyyli? Pitää tehdä päätöksiä. Mikä on sadun teema ja opetus? Kenelle kerrotaan? Tehdäänkö satu pelkästään lapselle vai ajatellaanko myös aikuista kokijaa? Miten suhtaudutaan lapseen ja mitä oletetaan, että hän ymmärtää ja käsittää?

Lapsella on omintakeinen tapa katsoa maailmaa, yhdistellä ja oivaltaa uusia asioita. Joskus lasten älynväläykset yllättävät. Lapsi on vielä vapaa ympäristön luomista todellisuuksista ja tulkintatavoista. Lapset ovat oivaltavia ja inspiroivia. Haluamme tukea lasten ainutlaatuista luovaa ajattelua. Haluamme saduissa viljellä iloa, huumoria ja hieman luoda jännitystä. 

Kirjoittaja ja kuvaaja satuja luomassa

Kun työn alla on satu, joka on tarkoitus kuvittaa luontovideoilla villieläimistä, työssä on ihan omanlaisensa haaste. Millaista materiaali luontokuvaajan on ylipäätään mahdollista saada kuvattua? Vaikka hän olisi kuinka taitava, hän ei saa hiirtä lentämään tai hirveä kävelemään kahdella jalalla. Se asettaa fiktiiviselle ilmaisulle tiettyjä rajoituksia. Asiaa auttaa kuitenkin suuresti, että kirjoittajalla ja kuvaajalla on yhtäläinen näkemys sadun toteutuksesta.

Käytännössä kirjoittaja ja kuvaaja tekevät työtä limittäin ja lomittain. Yleensä kirjoittaja tekee aluksi satuaihion sen pohjalta, millaista videomateriaalia on jo olemassa. Sen jälkeen mietitään uudestaan, mitä mahdollisesti voisi vielä saada kuvattua. Joskus luonto yllättää ja kuvaaja saa tallennettua odottamattoman hauskoja, kiinnostavia tai yllätyksellisiä kohtauksia villieläimistä ja linnuista. Sellaiset haluttaa saada jotenkin sisällytettyä tarinaa. Siinä kohtaa kirjoittajalta kysytään luovuutta, jotta kohtauksen saa luontevasti istumaan tarinaan.

Tunnetaitojen opiskelua

Sen lisäksi että haluamme satujen avulla tehdä lapsille tutuksi luontoa ja eläimiä, haluamme myös opettaa tunnetaitoja. Kaikki tunteet ovat tärkeitä, niin ilo, suru, riemu kuin kiukkukin. Väärin ei voi tuntea. Vaikka tunteet ovatkin sallittuja, joskus niitä on tärkeä osata säädellä ja rauhoittaa. On ihana huomata ja oppia, että omalla toiminnalla voi helpottaa oloa hankalien tunteiden keskellä.

Lapsen on tärkeä saada oppia tunnetaitoja ensin yhdessä aikuisen kanssa, sillä lapsi on vasta oppimassa tunteiden viisautta ja voimaa. Kun hän kasvaa, hän sisäistää oppimansa taidot osaksi itseään. Kun on saanut harjoitella tunnetaitoja yhdessä, on helpompaa kohdata tunteita myöhemmin yksinkin. 

Satujen avulla voi opetella tunnistamaan tunteita sekä nimeämään tunnistettuja tunteita itsessä ja muissa. Satujen kuuntelun ja katselun yhteydessä lasten kanssa voi pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaisia tunteita on olemassa? Miltä tuntuu kuunnella ja katsoa satua? Miten eri tunteet tuntuvat kehossa? Millaisia tunteita sadussa esiintyvillä eläimillä oli? Miten tunnistit ne?

Jos haluat nähdä Luontoliven visuaalisija satuja, tutustu Luontojunioreihin ja kirjaudu palveluun täältä.

Mitä yhteistä on luontokuvaajalla ja toimintaterapeutilla? – Luontolive.

Julkaistu -- Hannakaisa Holmi

Yrityksen perustaminen kysyy hyviä ideoita ja toimintasuunnitelman. Se kysyy myös motivaatiota, sitkeyttä, vaivannäköä, rohkeutta ja luovuutta. Mitä sitten luovuus kysyy? Se kysyy ennen muuta rauhaa, hiljaisuutta ja mielen avoimuutta.

Tytti ja Markus yhdistivät luovuutensa ja ammatillisen intohimonsa, kun he perustivat yhteisen yrityksen, Luontoliven. He kehittelivät ja loivat Luontoliven perusidean, palvelut ja toimintaperiaatteet pitkinä kuukausina, iltayön hiljaisuudessa. 

Kun muu perhe oli jo nukkumassa ja talo hiljentynyt, heillä oli yhteinen luova hetki teekupposten ääressä. He joivat iltateetä ja miettivät, kuinka voisivat yhdistää molempien osaamisen, taidot ja ammatillisen intohimon. Hiljalleen vuonna 2016 syntyi selainpohjainen verkkopalvelu Luontolive.

Tytti on koulutukseltaan toimintaterapeutti, Markus luontokuvaaja. Myös Markuksen isä on tehnyt elämäntyönsä luontokuvaajana. 

”Isän mukana olen kasvanut havainnoimaan luontoa ja sen moninaisia ilmiöitä. Jo ihan pikkupoikana kuljin hänen mukanaan kuvausretkillä. Metsästä tuli minulle kuin toinen koti.”

Työtä lasten ja ikääntyneiden hyväksi

Kuvausretkillään ja muuten vain luonnossa olemalla Markus on nähnyt ja kokenut monenlaista. Hän on opiskelun ja omien havaintojensa kautta ymmärtänyt luonnon kiertokulun ja monimuotoisuuden merkityksen monella tasolla. 

”Luonnon kiertokulku tukee elämää maapallolla ja ylläpitää ekosysteemien monimuotoisuutta. Se auttaa säilyttämään ravinteiden ja resurssien tasapainon, mikä on elintärkeää ekosysteemin hyvinvoinnin kannalta. Jotta luonto voisi hyvin tulevaisuudessakin, luonnon monimuotoisuuden merkitys olisi tärkeää jo lasten oppia ymmärtämään.”

Näiden ajatusten pohjalta Tytti ja Markus loivat ensin Luontojuniorit, sittemmin Luontoseniorit. Nämä Luontoliven alla olevat verkkopalvelut tuottavat luontolähtöisiä palveluita niin lasten kuin ikääntyneidenkin kanssa työskenteleville. 

”Luontoliven tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvää luontosuhdetta sekä lisätä ympäristötietoutta. Palvelujen avulla halutaan myös tukea lasten kokonaisvaltaista kehitystä sekä ikääntyneiden hyvinvointia.” 

Tunteet virtaavat kuin joki

Tytti on tehnyt toimintaterapeutin töitä jo yli 12 vuotta. Hän on työssään toteuttanut muun muassa Green Care -toimintatapaa. Green Care -toiminta tarkoittaa luonnon vastuullista, ammatillista ja tietoista käyttämistä terveys-, sosiaali- sekä kasvatuspalveluissa. Tässä toimintatavassa ajatuksena on hyödyntää luontoa niin, että onnistuttaisiin edistämään ja ylläpitämään eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia. 

”Luonnossa on paljon hyvinvointia edistäviä elementtejä. Asiakkaideni kanssa olemme todenneet,  että on turvallista ja ihanaa, kun luonnossa kaikki vain on ja toteutuu tietyn rytmin mukaan. Asiat toistuvat samalla tavalla. Se luo turvaa.”

Luontoympäristöä voidaan hyödyntää oppimisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä monin tavoin. Luonto auttaa esimerkiksi tarkkaavuuden harjoittelussa ja mielikuvituksen kehittämisessä. Se myös rentouttaa ja rauhoittaa. 

”Luonto on itsessään hirveän turvallinen ja maadoittava kokemus monelle. Luonnon voi kokea jokainen tavallaan kuuntelemalla, katselemalla ja tuntemalla.”

Esimerkiksi metsä ympäristönä kannustaa toimintaan ja luovuuteen, mutta myös rauhoittumiseen. Luonto palauttaa tähän hetkeen. 

”Kun seuraa esimerkiksi närhipariskunnan pesintää, voi todeta, että kaikki on juuri nyt aivan hyvin ja oikein. Luonnosta saa myös tukea monenlaisille tunteille ja kokemuksille. Kun katsoo vaikka veden virtausta, voi kokea, että erilaisten tunteidenkin voi antaa samalla tavalla virrata itseen ja itsestä pois.”